keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Lopun alla

Vesisade ropisee peltikattoon kelien ollessa muutenkin viime aikoina niin kovin keväiset. Huolimatta siitä tosiseikasta, että elellään vasta maaliskuun alkupuolta.
Tämä kuluva talvi on kyllä ollut kaikinpuolin todellakin poikkeuksellinen jos puhutaan sääolosuhteista. On ollut talvitulvaa, talvimyrskyä, muutamaan otteeseen jopa hieman luntakin ja onneksemme se tammikuun rapsakka pakkasjakso, että ylipäätään päästiin pilkkijäille.
Nyt vaan ollaan tultu lämpimien säiden jatkusessa varsinkin virtaavilla vesillä siihen pisteeseen, että mikäli kunnon yöpakkasia ei kohta ala kuulumaan, loppuvat jäät aivan kokonaan. Seisovammilla vesillä tilanne on onneksi vielä aivan kohtuullinen, olipa kuulemma eräät urhot (lue: hullut) tänäänkin ajelleet Vissavedellä henkilöautolla - siis jäällä!.




Tällä viikolla olemme ehtineet työkaverini kanssa pariinkin otteeseen ismetelöimään Kalaveden haukirikkaille vesille.
Ojan tuoma virtaava vesi on syönyt järven jäät jo todella heikkoon kuntoon ja tällä hetkellä yli puolet alasta on sulaa vettä. Jotain jäiden huonosta tilasta kertonee sekin, että tänään jouduin turvautumaan harvoin päällä pitämiini kelluhaalareihin ja jopa naskalit riippuvat kaulalla. Tuota yhdistelmää ei olekaan nähty sitten viimesen Raippaluodon reissun (2004).

No, kuivin sukin kuitenkin selvittiin molemmat ja muutama kunnon vetokin tuli keskipäivän syöntipiikkiin. Ei taaskaan mitään jättiläisiä, mutta sitä Kalaveden peruskoon pyöränpumppuhaukea kokoluokassa 4-6 kg kävi jäällä kääntymässä muutamia ja samanverran myös vielä pienempää puikkaria.



Jos yöpakkaset yllättävät ja aikaa löytyy, niin ehkäpä tuonne vielä kerran jaksaa vapapulkan kantaa. Muuten ovat tämän talven ismetelöinnit paketissa.


Toivottavasti kaikki täkykalastajat muistaisivat vapauttaa isommat hauet takaisin. Ruokakalana sellainen kilon-parin puikkari on paljon parempi vaihtoehto.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti