Ismete-tapahtuma jouduttiin siirtämään heikkojen jäiden ja talvitulvan vuoksi johonkin tulevaisuuteen.
Suunnitelmissa on yrittää uudelleen tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Tarkempaa lisätietoa tulossa lähiaikoina.
-Mika
tiistai 31. joulukuuta 2013
2014
Elämyksellistä ja tapahtumarikasta Uutta Vuotta 2014 kaikille Kaustisen kalastuskunnan vesillä liikkuville!
Ismete-tapahtuma jouduttiin siirtämään heikkojen jäiden ja talvitulvan vuoksi johonkin tulevaisuuteen.
Suunnitelmissa on yrittää uudelleen tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Tarkempaa lisätietoa tulossa lähiaikoina.
-Mika
Ismete-tapahtuma jouduttiin siirtämään heikkojen jäiden ja talvitulvan vuoksi johonkin tulevaisuuteen.
Suunnitelmissa on yrittää uudelleen tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Tarkempaa lisätietoa tulossa lähiaikoina.
-Mika
tiistai 10. joulukuuta 2013
Pää auki
Itsenäisyyspäivän ohjelmaan kuului hyvin monella suomalaisella taas kerran sohvalla löhöäminen tuttujen ja turvallisten ratkaisujen äärellä tuntematonta sotilasta ja hienointa iltapukua etsien.
Ehkä näin osalla meistäkin, mutta ennen tuota iltaohjelmaa oli tiedossa aamuksi sovittu koereissu Kimmon ja Teemun kanssa paikkakunnan ehkäpä saalisvarmimmalle haukijärvelle.
Jää kesti ja jotain saalistakin lopulta tuli hiljaisen aamun jälkeen.
Lunta tulikin vähän enemmän...
Joulun pyhien jälkeen sitten viimeistään palataan hauen täkyonginnan pariin kalastuskunnnan järjestämässä ismete-päivässä 29.12.2013.
Tilaa on edelleen muutamalle asiasta kiinnostuneelle.
Laittakaahan viestiä eteenpäin!
Saalistakuuta ei sentään anneta, mutta hyviä vinkkejä ja opastuksia on luvassa tekniikkaan ja välineisiin liittyen.
Ehkä näin osalla meistäkin, mutta ennen tuota iltaohjelmaa oli tiedossa aamuksi sovittu koereissu Kimmon ja Teemun kanssa paikkakunnan ehkäpä saalisvarmimmalle haukijärvelle.
Jää kesti ja jotain saalistakin lopulta tuli hiljaisen aamun jälkeen.
Lunta tulikin vähän enemmän...
Joulun pyhien jälkeen sitten viimeistään palataan hauen täkyonginnan pariin kalastuskunnnan järjestämässä ismete-päivässä 29.12.2013.
Tilaa on edelleen muutamalle asiasta kiinnostuneelle.
Laittakaahan viestiä eteenpäin!
Saalistakuuta ei sentään anneta, mutta hyviä vinkkejä ja opastuksia on luvassa tekniikkaan ja välineisiin liittyen.
keskiviikko 27. marraskuuta 2013
HAUKIONKALAHAUKIONKALAHAUKIONKALA
Kaustisen kalastuskunta järjestää Ismete / haukipilkki – tapahtuman Kaustisella sunnuntaina 29.12. kello 10 alkaen.
Päivän aikana tutustutaan jään päältä tapahtuvaan hauen täkyongintaan, eli niin sanottuun Ismete-kalastukseen.
Oppaanamme toimii "Hauki-Kimmo", Kimmo Salo.
Osallistumismaksu vain 5 euroa sisältää kalastusluvan, syöttikalat sekä vavan ja koukut, jotka saat mukaasi päivän jälkeen!
Osallistujilla tulee olla oma avo- tai hyrräkela, johon on puolattuna kestävää siimaa muutaman kymmentä metriä. Muu tarvittava kalusto sisältyy osallistumismaksuun.
HHSport (Kokkolan Halpa-Hallin eräosasto) on lähtenyt mukaan tukemaan tapahtumaa.
Ilmoittautumiset 23.12. mennessä numeroon 0451316175 tai perhonjoki@gmail.com (max.10 osallistujaa)
Tapahtuma on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille, mutta mukaan otetaan aikuisiakin, mikäli tilaa vain on.
Jää- ja säävaraus (15cm /15ºC).
Päivän aikana tutustutaan jään päältä tapahtuvaan hauen täkyongintaan, eli niin sanottuun Ismete-kalastukseen.
Oppaanamme toimii "Hauki-Kimmo", Kimmo Salo.
Osallistumismaksu vain 5 euroa sisältää kalastusluvan, syöttikalat sekä vavan ja koukut, jotka saat mukaasi päivän jälkeen!
Osallistujilla tulee olla oma avo- tai hyrräkela, johon on puolattuna kestävää siimaa muutaman kymmentä metriä. Muu tarvittava kalusto sisältyy osallistumismaksuun.
HHSport (Kokkolan Halpa-Hallin eräosasto) on lähtenyt mukaan tukemaan tapahtumaa.
Ilmoittautumiset 23.12. mennessä numeroon 0451316175 tai perhonjoki@gmail.com (max.10 osallistujaa)
Tapahtuma on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille, mutta mukaan otetaan aikuisiakin, mikäli tilaa vain on.
Jää- ja säävaraus (15cm /15ºC).
perjantai 15. marraskuuta 2013
Kalojen alamitat nousevat
Kalojen alamitat nousevat, saimaannieriä rauhoitetaan kokonaan
Tiedote.
Julkaistu: 14.11.2013 klo 13:30
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö
Neljän lohikalan alamitat nousevat ja nieriä rauhoitetaan Vuoksen vesistöalueella kokonaan vuoden 2014 alusta lähtien. Valtioneuvosto hyväksyi tänään asiaa koskevan kalastusasetuksen muutoksen.
Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen uudet alamitat 1.1.2014 lähtien ovat meritaimenella ja järvilohella 60 senttimetriä. Järvitaimenen uusi alamitta leveysasteen 67º00'N eteläpuolisissa vesissä on 60 senttimetriä ja pohjoispuolisissa vesissä 50 senttimetriä.
Harjuksen alamitta nousee leveysasteen 67º00'N eteläpuolisissa vesissä 35 senttimetriin, pohjoispuolisissa vesissä alamitta säilyy ennallaan 30 senttimetrissä. Vuoksen vesistöalueen nieriä eli saimaannieriä rauhoitetaan täydellisesti, eli sen pyynti ja saaliiksi ottaminen on kokonaan kiellettyä.
(Huom: 67. leveyspiiri kulkee suunnilleen Kittilä-Savukoski -linjalla)
Alamitta- ja rauhoitussäännösten tarkoituksena on turvata luonnonvaraisina esiintyvien kalalajien säilyminen. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevien uusien säännösten tavoitteena on tehostaa meritaimenen, järvilohen, järvitaimenen, harjuksen ja saimaannieriän suojelua sekä edistää näiden kantojen elpymistä ja kestävän kalastuksen toteutumista.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja, p. 0295 162 313
etunimi.sukunimi@mmm.fi
Tiedote.
Julkaistu: 14.11.2013 klo 13:30
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö
Neljän lohikalan alamitat nousevat ja nieriä rauhoitetaan Vuoksen vesistöalueella kokonaan vuoden 2014 alusta lähtien. Valtioneuvosto hyväksyi tänään asiaa koskevan kalastusasetuksen muutoksen.
Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen uudet alamitat 1.1.2014 lähtien ovat meritaimenella ja järvilohella 60 senttimetriä. Järvitaimenen uusi alamitta leveysasteen 67º00'N eteläpuolisissa vesissä on 60 senttimetriä ja pohjoispuolisissa vesissä 50 senttimetriä.
Harjuksen alamitta nousee leveysasteen 67º00'N eteläpuolisissa vesissä 35 senttimetriin, pohjoispuolisissa vesissä alamitta säilyy ennallaan 30 senttimetrissä. Vuoksen vesistöalueen nieriä eli saimaannieriä rauhoitetaan täydellisesti, eli sen pyynti ja saaliiksi ottaminen on kokonaan kiellettyä.
(Huom: 67. leveyspiiri kulkee suunnilleen Kittilä-Savukoski -linjalla)
Alamitta- ja rauhoitussäännösten tarkoituksena on turvata luonnonvaraisina esiintyvien kalalajien säilyminen. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevien uusien säännösten tavoitteena on tehostaa meritaimenen, järvilohen, järvitaimenen, harjuksen ja saimaannieriän suojelua sekä edistää näiden kantojen elpymistä ja kestävän kalastuksen toteutumista.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja, p. 0295 162 313
etunimi.sukunimi@mmm.fi
torstai 31. lokakuuta 2013
Koekalastus vuonna 2013
Pirttikosken voimalaitoksen alapuolella suoritettiin 29.10.2013 jo perinteeksi muodostunut koekalastus.
Pyrkimyksenä oli saada kiinni mahdollisia Kaitforsin kalatien kautta merestä nousseita täpläkylkiä: Tiedossa oli, että Kaitforsin alapuolelle oli tänäkin kesänä noussut paljon kalaa.
Tämän koekalastuksen suoritti Ely-keskuksen Kokkolan osasto. Tällä hetkellähän joessa on päällä syysrauhoitus, joten kaikenlainen omatoiminen kalastus virtavesissä on kielletty aina marraskuun puoliväliin saakka.
Tällä kerralla verkkoon ui kolmivuotisen koekalastushistorian kookkain mertsari. Painoa oli 4,4 kg, pituutta en muista. Todennäköisesti mörssäri on painanut reilusti pääle viiden kilon noustessaan jokeen aiemmin kesällä. Kutuajan rasitukset kun verottavat kalan painosta suuren osan.
Tässä taas elävä esimerkki latvavesille tehtyjen istutusten ja kalatien merkityksestä - merikalat nousevat Kaustiselle saakka!
Mutta eivät tästä eteenpäin. Vielä.
Pyrkimyksenä oli saada kiinni mahdollisia Kaitforsin kalatien kautta merestä nousseita täpläkylkiä: Tiedossa oli, että Kaitforsin alapuolelle oli tänäkin kesänä noussut paljon kalaa.
Tämän koekalastuksen suoritti Ely-keskuksen Kokkolan osasto. Tällä hetkellähän joessa on päällä syysrauhoitus, joten kaikenlainen omatoiminen kalastus virtavesissä on kielletty aina marraskuun puoliväliin saakka.
Tällä kerralla verkkoon ui kolmivuotisen koekalastushistorian kookkain mertsari. Painoa oli 4,4 kg, pituutta en muista. Todennäköisesti mörssäri on painanut reilusti pääle viiden kilon noustessaan jokeen aiemmin kesällä. Kutuajan rasitukset kun verottavat kalan painosta suuren osan.
Tässä taas elävä esimerkki latvavesille tehtyjen istutusten ja kalatien merkityksestä - merikalat nousevat Kaustiselle saakka!
Mutta eivät tästä eteenpäin. Vielä.
maanantai 30. syyskuuta 2013
Syyspalaweri!
Kalastuskunnan kaikille avoin ja epävirallinen syyskokous pidetään pe 4.10. kello 18 Jahtilassa. (KMS:n konttori Vintturi-Tastulan suunnalla)
Illan aiheena on käydä läpi hieman menneen kesän tapahtumia, mutta ensisijaisesti pohtia toiminnan tulevaisuutta. Sana on vapaa ja erittäin mieluusti kuulisimme näkemyksiä toiminnan kehittämisen suhteen! Tervetuloa!
Illan aiheena on käydä läpi hieman menneen kesän tapahtumia, mutta ensisijaisesti pohtia toiminnan tulevaisuutta. Sana on vapaa ja erittäin mieluusti kuulisimme näkemyksiä toiminnan kehittämisen suhteen! Tervetuloa!
torstai 12. syyskuuta 2013
Kirjolohen syyskalastus virtavesissä
Syyskuun 11.päivä tuo mukanaan Taimenen kuturauhoituksen, joka kestää marraskuun puoliväliin saakka. Tämä ei suinkaan tarkoita koskien sulkemista kalastukselta, ainakaan Kaustisen kalastuskunnan vesillä. Monin paikoin kylläkin kesäkalastuskausi loppuu taimenen rauhoituksen alkamiseen.
Syksyllä vesien viilennyttyä ja kalastuspaineen hellittäessä on aktiivisen kalastajan mahdolllista kokea mielenkiintoisia ja tapahtumarikkaita kalastushetkiä kirjolohen istutuskoskilla.
Alkukesällä vastaistutettuja ja nälkäisiä kaloja saattaa löytyä jotakuinkin mistä tahansa, mutta kesän mittaan harvennetut lohipopulaatiot ovat syksyyn mennessä kyllä löytäneet ne kosken suotuisimmat montut ja kiventakuset asentopaikoikseen, joten kalojen löytämisen eteen täytyy nähdä hieman vaivaa. Joka parhaana päivänä kyllä palkitaan.
Syksyisen kirjolohen ottivettä parhaasta päästä:
Syksyllä kirjolohen tavoittaa varmimmin kosken rauhallisimmista virranosista. Keskikesällä kalat suosivat happirikkaita kuohuja, mutta mitä pidemmälle vuosi kuluu ja mitä alemmas veden lämpö laskee, sitä hitaammasta virrasta kalat tavoittaa.
Luonnonkaloille ruskan aika ja virran mukana ajelehtivat lehdet ovat suoranaista myrkkyä. Kalojen syöntihalut tyssäävät usein aivan täysin ruska-aikaan.
Sitä vastoin kirjolohen kalastuksessa ei välttämättä virran mukana kulkeutuva värikäs lehdistö aiheuta merkittävää haittaa. Olen saanut olla esimerkiksi todistamassa tilannetta, kun virran mukana kulkeutuneiden pihlajanmarjojen sekaan uitettu oranssipäinen musta liitsi kelpasi kolme kuukautta joessa olleille kaloille vallan mainiosti.
Mosalankosken laattamontusta löytynyt syyskille:
Kirjolohen syyskalastus tarjoaa ennakkoluulottomalle kalastajalle parhaimmillaan yllättäviä tapahtumia siiman päähän, joten vielä ei ole suinkaan syytä laittaa varusteita talvisäilöön.
On tärkeää kuitenkin muistaa taimenen kuturauhoitus ja jättää kosken kutusoraikot rauhaan kahlaukselta sekä vapauttaa välittömästi kaikki mahdolliset, mutta valitettavasti hyvin epätodennäköiset taimenet takasin jokeen uimaan ja sukuaan jatkamaan.
Syksyllä vesien viilennyttyä ja kalastuspaineen hellittäessä on aktiivisen kalastajan mahdolllista kokea mielenkiintoisia ja tapahtumarikkaita kalastushetkiä kirjolohen istutuskoskilla.
Alkukesällä vastaistutettuja ja nälkäisiä kaloja saattaa löytyä jotakuinkin mistä tahansa, mutta kesän mittaan harvennetut lohipopulaatiot ovat syksyyn mennessä kyllä löytäneet ne kosken suotuisimmat montut ja kiventakuset asentopaikoikseen, joten kalojen löytämisen eteen täytyy nähdä hieman vaivaa. Joka parhaana päivänä kyllä palkitaan.
Syksyisen kirjolohen ottivettä parhaasta päästä:
Syksyllä kirjolohen tavoittaa varmimmin kosken rauhallisimmista virranosista. Keskikesällä kalat suosivat happirikkaita kuohuja, mutta mitä pidemmälle vuosi kuluu ja mitä alemmas veden lämpö laskee, sitä hitaammasta virrasta kalat tavoittaa.
Luonnonkaloille ruskan aika ja virran mukana ajelehtivat lehdet ovat suoranaista myrkkyä. Kalojen syöntihalut tyssäävät usein aivan täysin ruska-aikaan.
Sitä vastoin kirjolohen kalastuksessa ei välttämättä virran mukana kulkeutuva värikäs lehdistö aiheuta merkittävää haittaa. Olen saanut olla esimerkiksi todistamassa tilannetta, kun virran mukana kulkeutuneiden pihlajanmarjojen sekaan uitettu oranssipäinen musta liitsi kelpasi kolme kuukautta joessa olleille kaloille vallan mainiosti.
Mosalankosken laattamontusta löytynyt syyskille:
Kirjolohen syyskalastus tarjoaa ennakkoluulottomalle kalastajalle parhaimmillaan yllättäviä tapahtumia siiman päähän, joten vielä ei ole suinkaan syytä laittaa varusteita talvisäilöön.
On tärkeää kuitenkin muistaa taimenen kuturauhoitus ja jättää kosken kutusoraikot rauhaan kahlaukselta sekä vapauttaa välittömästi kaikki mahdolliset, mutta valitettavasti hyvin epätodennäköiset taimenet takasin jokeen uimaan ja sukuaan jatkamaan.
torstai 5. syyskuuta 2013
Köyhäjoen kunnostus loppusuoralla
Köyhäjoen kunnostusprojektin maastotyöt ovat pääosin suoritettu.
Pohjapatoja on tehty moniin kohteisiin ja muutama koskipaikka on myös saanut mukavasti lisäilmettä kivetyksillä.
Harjukosken sillan yläpuoli:
Kolan kuohuja Koskelassa:
Paikalliset ranta-asukkaat pääsivät myös filmille:
Pohjapatoja on tehty moniin kohteisiin ja muutama koskipaikka on myös saanut mukavasti lisäilmettä kivetyksillä.
Harjukosken sillan yläpuoli:
Kolan kuohuja Koskelassa:
Paikalliset ranta-asukkaat pääsivät myös filmille:
torstai 2. toukokuuta 2013
Kesäkalastuskauden avaus
Jäät ovat lähteneet ja sulan veden kalastuskausi on vihdoin päästy aloittamaan.
Kalastuskunta istuttaa vesillensä perinteiseen tapaan onkikokoista kirjolohta.
Kalastuskauden avaus Nuolisessa perjantaina 17.5. kello 18.00
Muistakaahan hakea luvat ennen kalastamaan menoa.
Lupia voi ostaa mm. TB:ltä, Eräkellarista ja Rautiasta. Luvan voi myös maksaa kännykällä tai suoraan tilille. Kalastuskunnan nettisivuilta löytyy ohjeet.
Perhonjoen koskilla kirjolohikausi alkaa sunnuntaina 2.6. kello 12.00.
Kalaa istutetaan Markun-, Mosalan- ja Ojalankoskiin.
Kaikki kalastus on kielletty Nuolisessa 14.5.-17.5.
Perhonjoen istutuskoskilla, sekä 100 metriä koskien ylä- ja alapuolella on kalastus kielletty maanantaista 27.5. sunnuntaihin 2.6. saakka.
Kalastuskauden avaus Nuolisessa perjantaina 17.5. kello 18.00
Muistakaahan hakea luvat ennen kalastamaan menoa.
Lupia voi ostaa mm. TB:ltä, Eräkellarista ja Rautiasta. Luvan voi myös maksaa kännykällä tai suoraan tilille. Kalastuskunnan nettisivuilta löytyy ohjeet.
Perhonjoen koskilla kirjolohikausi alkaa sunnuntaina 2.6. kello 12.00.
Kalaa istutetaan Markun-, Mosalan- ja Ojalankoskiin.
Kaikki kalastus on kielletty Nuolisessa 14.5.-17.5.
Perhonjoen istutuskoskilla, sekä 100 metriä koskien ylä- ja alapuolella on kalastus kielletty maanantaista 27.5. sunnuntaihin 2.6. saakka.
sunnuntai 14. huhtikuuta 2013
Tiku ja Täky
Heipparallaa
Nyt on vihdoin virukset selätetty ja päästiin avaamaan tämä täkyonkikausi. Onneksi on kevät myöhässä niin paljon, että vielä on aikaa onkia jään päältä pari viikkoa. Sitten siirrytäänkin sulan veden kalastukseen.
No, välineiden testaamisen merkeissä tehtiin eilen illansuussa pikainen pisto lähivesille. Pientä virittelyä tuntui vielä kamppeissa olevan, mutta ihan kohtuullisesti toimivat kuitenkin.
Jotain aloittelijan tuuria oli nähtävästi taas liikkeella, kun tehokasta kalastusaikaa tarvittiin peräti sellaiset viisi minuuttia ja ennätyshauki oli koukussa kiinni.
Ja tulihan se lopulta jäälle, vaikka hieman säätämistä oli pään sovittamisessa kuusituumaiseen reikään. Vettä oli jään alla korkeintaan 30 cm, mikä ei ainakaan auttanut asiaa.
Uudet kalastuskortit on valmiit. Toimitan vuoden 2013 lupamateriaalit luvanmyyntipisteisiin tulevalla viikolla.
Silakat. Isomman mitat: 112cm / 9,55kg
Nyt on vihdoin virukset selätetty ja päästiin avaamaan tämä täkyonkikausi. Onneksi on kevät myöhässä niin paljon, että vielä on aikaa onkia jään päältä pari viikkoa. Sitten siirrytäänkin sulan veden kalastukseen.
No, välineiden testaamisen merkeissä tehtiin eilen illansuussa pikainen pisto lähivesille. Pientä virittelyä tuntui vielä kamppeissa olevan, mutta ihan kohtuullisesti toimivat kuitenkin.
Jotain aloittelijan tuuria oli nähtävästi taas liikkeella, kun tehokasta kalastusaikaa tarvittiin peräti sellaiset viisi minuuttia ja ennätyshauki oli koukussa kiinni.
Ja tulihan se lopulta jäälle, vaikka hieman säätämistä oli pään sovittamisessa kuusituumaiseen reikään. Vettä oli jään alla korkeintaan 30 cm, mikä ei ainakaan auttanut asiaa.
Uudet kalastuskortit on valmiit. Toimitan vuoden 2013 lupamateriaalit luvanmyyntipisteisiin tulevalla viikolla.
Silakat. Isomman mitat: 112cm / 9,55kg
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Houston, we've had the clean waters
Seuraavassa on lainattu Suomen kalastuslehden pääkirjoitusta:
Kestävä kalatalous ei kestä nykyisenkaltaista turvetuotantoa
Kalavesien omistajat ja kalastajat ovat huolissaan turvetuotannon vaikutuksista kalavesiin, kalakantoihin ja kalastukseeb sekä ravustukseen. Kalatalouden keskusliiton syysedustajakokous 2011 linjasi julkilausumassaan järjestön näkemyksiä tähän edelleenkin päivänpolttavaan ongelmaan seuraavasti:
"Kestävän kalatalouden periaatteiden mukaisesti kaloille ja ravuille on turvattava mahdollisuus luontaiseen lisääntymiseen. 120-vuotias Kalatalouden Keskusliitto (KKL) on huolissaan turvetuotannon laajemisesta ja sen mukanaan tuomista haitoista vesistöille ja kalataloudelle.
Turvetuotannon luvat ja kokonaisvaikutukset vesistöille on KKL:n mielestä otettava uudelleen tarkasteltavaksi. Nykyinen turvetuotanto ja uusien tuotantoaluiden suunnittelu aiheuttaa suurta huolta vesienomistajissa ja ranta-asukkaissa. Turvetuotannosta lähtevä humusaine tukkii jokien ja järvien pohjan vuosikymmeniksi. Pohjalle laskeutuva humus tuhoaa kalojen kutupaikat, arvokkaat rapukannat ja pohjaeliöstön. Luonnonarvojen lisäksi kiinteistöjen omistajille aiheutuu taloudellisia menetyksiä kiinteistön arvon laskuna.
KKL:n mielestä tuorvetuotannossa tulee ottaa käyttöön aiempaa tehokkaammat humuksen puhdistusmenetelmät, jotta vesistöille ja kalakannoille aiheutuvat haitat vähenevät. Turvetuotantoa ei KKL:n mukaan voida nykymuodossa nähdä "vihreänä" energiantuotantona. Turvetuotannon lisääminen on myös ristiriidassa EU:n vesipuitedirektiivin kanssa, jonka tavoitteena on Suomen vesien tilan parantaminen. Esimerkiksi Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta käy ilmi, että tuorvetuotantoa ollaan voimakkaasti lisäämässä ja tilanne on samansuuntainen myös muualla maassamme.
Onko meillä varaa vaarantaa kansallisaarteemme puhtaat vedet, kysyy 120-vuotias Kalatalouden Keskusliitto."
Niinpä niin...tätähän tämä on ollut jo pitkään ja ongelmat ovat kaikkien päättävien tahojen tiedossa varsin hyvin. Kun raha ajaa kaiken edelle ja moraalia luonnon käytön suhteen ei ole, tuskin voidaan mitään ratkaisevia käytännön tekoja odottaa. Usein törmää turvetuotantoa puoltavaan perusteeseen työpaikkojen luomisella. Ok, jos kerran ne muutamat työpaikat menevät kaiken edelle, miksei sitten laiteta asetehtaita pystyyn ja myydä niiden tuotantoa kehitysmaille? Uskoisin tuossa bisneksessä olevan huomattavasti paremmat katteet.
Mutta menkäämme vielä tummille vesillemme kalaan, kun aikaa on. Kevätaurinko paistaa aina yhtä kirkaana, oli sitten vedessä humusta eli ei!
Kestävä kalatalous ei kestä nykyisenkaltaista turvetuotantoa
Kalavesien omistajat ja kalastajat ovat huolissaan turvetuotannon vaikutuksista kalavesiin, kalakantoihin ja kalastukseeb sekä ravustukseen. Kalatalouden keskusliiton syysedustajakokous 2011 linjasi julkilausumassaan järjestön näkemyksiä tähän edelleenkin päivänpolttavaan ongelmaan seuraavasti:
"Kestävän kalatalouden periaatteiden mukaisesti kaloille ja ravuille on turvattava mahdollisuus luontaiseen lisääntymiseen. 120-vuotias Kalatalouden Keskusliitto (KKL) on huolissaan turvetuotannon laajemisesta ja sen mukanaan tuomista haitoista vesistöille ja kalataloudelle.
Turvetuotannon luvat ja kokonaisvaikutukset vesistöille on KKL:n mielestä otettava uudelleen tarkasteltavaksi. Nykyinen turvetuotanto ja uusien tuotantoaluiden suunnittelu aiheuttaa suurta huolta vesienomistajissa ja ranta-asukkaissa. Turvetuotannosta lähtevä humusaine tukkii jokien ja järvien pohjan vuosikymmeniksi. Pohjalle laskeutuva humus tuhoaa kalojen kutupaikat, arvokkaat rapukannat ja pohjaeliöstön. Luonnonarvojen lisäksi kiinteistöjen omistajille aiheutuu taloudellisia menetyksiä kiinteistön arvon laskuna.
KKL:n mielestä tuorvetuotannossa tulee ottaa käyttöön aiempaa tehokkaammat humuksen puhdistusmenetelmät, jotta vesistöille ja kalakannoille aiheutuvat haitat vähenevät. Turvetuotantoa ei KKL:n mukaan voida nykymuodossa nähdä "vihreänä" energiantuotantona. Turvetuotannon lisääminen on myös ristiriidassa EU:n vesipuitedirektiivin kanssa, jonka tavoitteena on Suomen vesien tilan parantaminen. Esimerkiksi Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta käy ilmi, että tuorvetuotantoa ollaan voimakkaasti lisäämässä ja tilanne on samansuuntainen myös muualla maassamme.
Onko meillä varaa vaarantaa kansallisaarteemme puhtaat vedet, kysyy 120-vuotias Kalatalouden Keskusliitto."
Niinpä niin...tätähän tämä on ollut jo pitkään ja ongelmat ovat kaikkien päättävien tahojen tiedossa varsin hyvin. Kun raha ajaa kaiken edelle ja moraalia luonnon käytön suhteen ei ole, tuskin voidaan mitään ratkaisevia käytännön tekoja odottaa. Usein törmää turvetuotantoa puoltavaan perusteeseen työpaikkojen luomisella. Ok, jos kerran ne muutamat työpaikat menevät kaiken edelle, miksei sitten laiteta asetehtaita pystyyn ja myydä niiden tuotantoa kehitysmaille? Uskoisin tuossa bisneksessä olevan huomattavasti paremmat katteet.
Mutta menkäämme vielä tummille vesillemme kalaan, kun aikaa on. Kevätaurinko paistaa aina yhtä kirkaana, oli sitten vedessä humusta eli ei!
perjantai 15. maaliskuuta 2013
Ismete
"-On se vain niin pirun jännää."
Kun pesunkestävä, Kanadan ja Norjan lohijoet nähnyt ja rekkakuormallisen valtavia merihaukia perhostellut kalaeemeli sanoo noin, täytyy se todellakin olla normipilkinnästä jollakin tavalla poikkeavaa touhua.
Ja nyt siis puhutaan ismete-kalastuksesta, jota voisi luonnehtia aktiiviseksi jään päältä tapahtuvaksi koukkukalastukseksi.
Alla olevasta linkistä pääsee seuraamaan erätulilla ohjelmaa, jossa Peltsi tavoittelee ennätyshaukea valantehneen kalastuksenvalvojamme Kimmon sekä Markuksen seurassa. Katso itse, miten sitten kävikään.
Erätulilla 8.3.2013
Sen verran mielenkiintoiselta tuo homma on alkanut näyttää, kun on Kimmon juttuja kuullut ja youtubesta ismete-videoita katsellut, että täytynee tässä kevätjäille itsekin suunnata näissä ismete-merkeissä. Siis mitä ilmeisemmin tännekin ilmaantuu vielä kevään edetessä jotain sekavaa raporttia epätoivoisista yrityksistä ja plänkkireissuista haukivesillemme...
Kimmo ja kohtalaisen vauras rönttönen:
Kun pesunkestävä, Kanadan ja Norjan lohijoet nähnyt ja rekkakuormallisen valtavia merihaukia perhostellut kalaeemeli sanoo noin, täytyy se todellakin olla normipilkinnästä jollakin tavalla poikkeavaa touhua.
Ja nyt siis puhutaan ismete-kalastuksesta, jota voisi luonnehtia aktiiviseksi jään päältä tapahtuvaksi koukkukalastukseksi.
Alla olevasta linkistä pääsee seuraamaan erätulilla ohjelmaa, jossa Peltsi tavoittelee ennätyshaukea valantehneen kalastuksenvalvojamme Kimmon sekä Markuksen seurassa. Katso itse, miten sitten kävikään.
Erätulilla 8.3.2013
Sen verran mielenkiintoiselta tuo homma on alkanut näyttää, kun on Kimmon juttuja kuullut ja youtubesta ismete-videoita katsellut, että täytynee tässä kevätjäille itsekin suunnata näissä ismete-merkeissä. Siis mitä ilmeisemmin tännekin ilmaantuu vielä kevään edetessä jotain sekavaa raporttia epätoivoisista yrityksistä ja plänkkireissuista haukivesillemme...
Kimmo ja kohtalaisen vauras rönttönen:
maanantai 4. maaliskuuta 2013
Vuosikokous
Kaustisen kalastuskunnan uosikokous pidetään ma 18.3.2013 kello 18.00 Kaustisen kunnantalolla.
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Keskustelussa myös Köyhäjoen kunnostushanke.
Tervetuloa! Automaattikaffia ja pullaa!
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Keskustelussa myös Köyhäjoen kunnostushanke.
Tervetuloa! Automaattikaffia ja pullaa!
torstai 14. helmikuuta 2013
Varrella virran
Köyhäjoen kunnostus alkoi
Köyhäjoen kunnostustyöt aloitettin viime viikolla joen yläjuoksulta Köyhäjoen kylältä. Jokeen rakennetaan tämän vuoden aikana 13 pohjapatoa ja kunnostetaan koskipaikkoja sekä ruopataan muutamia kohteita. Kaikkiaan kunnostettavia kohteita on yli 20. Työt on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden syksyllä.
Tässä vaiheessa kunnostetaan lähinnä maisemallista arvoa omaavia kohteita kyläaukeilla ja niiden tuntumassa. Kalojen elinolosuhteita parannetaan koskikunnostuksilla.
Vedenpintaa ei pohjapadoilla merkittävästi tulla nostamaan, enimmillään muutamia kymmeniä senttejä aiemmasta normaalikorkeudesta, johtuen mahdollisista tulvimisongelmista sekä vesilain mukaisista luvista.
Projektin kustannusarvio on 150000 euroa, josta puolet maksaa kunta ja toisen puolikkaan valtio ja EU.
Kävin ihmettelemässä pohjapatojen rakentamista tänään Köyhäjoen suunnalla ja sieltä Pesolan sillan tuntumasta löytyi kaivinkone jos toinenkin. Parhaillaan oli menossa pohjapadon rakentaminen. Moreenikerroksen päälle ladottiin yhdellä koneella kivistä pohjapadon pintakerrosta kahden koneen kauhoessa samanaikaisesti lumipadoilla eristetyltä "työmaalta" vesiä pois patojen ulkopuolelle. Tarkkaa ja työlästä vaikutti homman olevan.
Yksi konekuskeista kertoi pelastaneensa aiemmin alempana Känsäkankaan padolla lukuisia nahkiaisia patomontusta alavirran puolelle uimaan! Tännekö asti ne osaavat nousta, mielenkiintoista...
Tämän projektin jälkeen on tavoitteena tehdä kalatalousmaksuvaroilla kalataloudellinen kunnostus. Se tulee kohdistumaan pelkästään kalojen ja rapujen elinolosuhteita kohentaviin töihin kuten koskien pienimuotoisiin kiveämisiin sekä kutusoraikoiden rakentamisiin.
Köyhäjoen kunnostustyöt aloitettin viime viikolla joen yläjuoksulta Köyhäjoen kylältä. Jokeen rakennetaan tämän vuoden aikana 13 pohjapatoa ja kunnostetaan koskipaikkoja sekä ruopataan muutamia kohteita. Kaikkiaan kunnostettavia kohteita on yli 20. Työt on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden syksyllä.
Tässä vaiheessa kunnostetaan lähinnä maisemallista arvoa omaavia kohteita kyläaukeilla ja niiden tuntumassa. Kalojen elinolosuhteita parannetaan koskikunnostuksilla.
Vedenpintaa ei pohjapadoilla merkittävästi tulla nostamaan, enimmillään muutamia kymmeniä senttejä aiemmasta normaalikorkeudesta, johtuen mahdollisista tulvimisongelmista sekä vesilain mukaisista luvista.
Projektin kustannusarvio on 150000 euroa, josta puolet maksaa kunta ja toisen puolikkaan valtio ja EU.
Kävin ihmettelemässä pohjapatojen rakentamista tänään Köyhäjoen suunnalla ja sieltä Pesolan sillan tuntumasta löytyi kaivinkone jos toinenkin. Parhaillaan oli menossa pohjapadon rakentaminen. Moreenikerroksen päälle ladottiin yhdellä koneella kivistä pohjapadon pintakerrosta kahden koneen kauhoessa samanaikaisesti lumipadoilla eristetyltä "työmaalta" vesiä pois patojen ulkopuolelle. Tarkkaa ja työlästä vaikutti homman olevan.
Yksi konekuskeista kertoi pelastaneensa aiemmin alempana Känsäkankaan padolla lukuisia nahkiaisia patomontusta alavirran puolelle uimaan! Tännekö asti ne osaavat nousta, mielenkiintoista...
Tämän projektin jälkeen on tavoitteena tehdä kalatalousmaksuvaroilla kalataloudellinen kunnostus. Se tulee kohdistumaan pelkästään kalojen ja rapujen elinolosuhteita kohentaviin töihin kuten koskien pienimuotoisiin kiveämisiin sekä kutusoraikoiden rakentamisiin.
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Valtion kalastusmaksut 2013
KALASTUKSENHOITOMAKSUT UUDELLE TILILLE
Maa- ja metsätalousministeriön kalastusmaksujen tilinumerot ovat uudistuneet vuoden vaihteessa. Kalastuksenhoitomaksu eli kansanomaisesti kalastuskortti tarvitaan talvella seisovilla pyydyksillä, kuten verkoilla kalastukseen.
Veroluonteinen maksu koskee 18-64-vuotiaita kalastajia. Maksu on henkilökohtainen ja tosite maksusta on esitettävä kalastuksenvalvonnan yhteydessä.
Seisovilla pyydyksillä kalastukseen tulee aina hankkia kalastuksenhoitomaksun lisäksi paikallinen kalastusoikeuden haltijan kalastuslupa.
Pilkkiminen kuuluu nykyisin jokamiehenoikeuksiin ja sen harrastajien ei tarvitse suorittaa kalastuksenhoitomaksua, eikä pääsääntöisesti maksaa muutakaan kalastuslupaa.
Pilkkimiseen tarvitaan paikallinen kalastuslupa lohikalojen istutuslammilla, lohi- ja siikapitoisten vesistöjen virtapaikoissa ja joillakin erityiskohteilla.
Kalastuksenhoitomaksu vuodeksi 2013 on 22 euroa ja seitsemän vuorokauden ajalle hinta on seitsemän euroa. Maksun voi suorittaa posteissa, R-kioskeissa, matkapuhelimella, suoraan pankkiin tai verkkopankilla maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilla www.mmm.fi. Pankkiin maksu suoritetaan tilille FI47 5000 0121 5028 42 ja saajaksi merkitään maa- ja metsätalousministeriö.
Myös kesäkaudella maksettavien läänikohtaisten viehekalastusmaksujen tilinumerot ovat muuttuneet uudistuksen yhteydessä.
Kaustisen kalastuskunnan luvista lisätietoja voit lukea osoitteesta www.kase.fi/kaustisenkalastuskunta/luvat.htm
(Lupatiedot päivitetään vuodelle 2013 heti vuosikokouksen jälkeen)
Maa- ja metsätalousministeriön kalastusmaksujen tilinumerot ovat uudistuneet vuoden vaihteessa. Kalastuksenhoitomaksu eli kansanomaisesti kalastuskortti tarvitaan talvella seisovilla pyydyksillä, kuten verkoilla kalastukseen.
Veroluonteinen maksu koskee 18-64-vuotiaita kalastajia. Maksu on henkilökohtainen ja tosite maksusta on esitettävä kalastuksenvalvonnan yhteydessä.
Seisovilla pyydyksillä kalastukseen tulee aina hankkia kalastuksenhoitomaksun lisäksi paikallinen kalastusoikeuden haltijan kalastuslupa.
Pilkkiminen kuuluu nykyisin jokamiehenoikeuksiin ja sen harrastajien ei tarvitse suorittaa kalastuksenhoitomaksua, eikä pääsääntöisesti maksaa muutakaan kalastuslupaa.
Pilkkimiseen tarvitaan paikallinen kalastuslupa lohikalojen istutuslammilla, lohi- ja siikapitoisten vesistöjen virtapaikoissa ja joillakin erityiskohteilla.
Kalastuksenhoitomaksu vuodeksi 2013 on 22 euroa ja seitsemän vuorokauden ajalle hinta on seitsemän euroa. Maksun voi suorittaa posteissa, R-kioskeissa, matkapuhelimella, suoraan pankkiin tai verkkopankilla maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilla www.mmm.fi. Pankkiin maksu suoritetaan tilille FI47 5000 0121 5028 42 ja saajaksi merkitään maa- ja metsätalousministeriö.
Myös kesäkaudella maksettavien läänikohtaisten viehekalastusmaksujen tilinumerot ovat muuttuneet uudistuksen yhteydessä.
Kaustisen kalastuskunnan luvista lisätietoja voit lukea osoitteesta www.kase.fi/kaustisenkalastuskunta/luvat.htm
(Lupatiedot päivitetään vuodelle 2013 heti vuosikokouksen jälkeen)
torstai 10. tammikuuta 2013
Kaamos
Pakkanen kutoo Ojalankosken päälle kantta. Luonto on hiljaa ja valo sinertävää. Vielä on aikaa, kunnes kevät avaa voimallaan kosket vyöryttäen vesimassoja merta kohti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)