Huhtikuun alusta lähtien seisovien ja kiinteiden pyydysten merkintä tuli
pakolliseksi. Kalastuslain uusitun 33 pykälän mukaan pyydykset on merkittävä
niin, että ne ovat selvästi muiden vesillä liikkuvien havaittavissa.
Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydysten merkinnälle asetetaan
tiukemmat vaatimukset kuin muilla vähemmän liikennöidyillä vesillä tai
alueilla, joilla pyydysten ei katsota haittaavan liikennettä tai vesialueen
muuta käyttöä. Eri pyydystyyppien merkinnälle on asetettu erilaiset
vähimmäisvaatimukset.
Merkintä vesiliikennealueilla:
Vesiliikenteen käyttämillä alueilla muut kuin pintapyydykset on merkittävä
vähintään 1,2 metriä veden yläpuolelle ulottuvalla ja salkoon kiinnitetyllä
neliön muotoisella lipulla, jonka sivun pituus on oltava vähintään 20 cm.
Salossa tulee olla lisäksi heijastin.
Pintapyydyksen merkki on samanlainen, mutta siinä on oltava edellä kuvattuja
lippuja kaksi päällekkäin asetettuina. Kalastuslain 39 §:n
yleiskalastusoikeutta (onginta, pilkintä, läänikohtainen viehekortti)
koskeva kielto kalastaa 50 metriä lähempänä selvästi merkittyä pyydystä
tarkoittaa pintapyydystä.
Yli 10 metriä pitkä pyydys on merkittävä merkillä molemmista päistään. Sen
lisäksi pintapyydyksissä pitää olla vähintään 120 metrin välein välikoho.
Merkintä muilla vesialueilla:
Muilla vesialueilla pyydysten merkiksi riittää vähintään 15 senttimetriä
veden pinnan yläpuolelle ulottuva koho tai vähintään 40 senttimetriä veden
pinnan yläpuolelle ulottuva lippu, jonka lyhyin sivu on vähintään 15 cm.
Rapumerralle riittää pienempi, vähintään viisi senttimetriä veden pinnan
yläpuolelle ulottuva koho. Pyydysten kohomerkit eivät saa olla väriltään
läpinäkyviä.
Nimi ja yhteystiedot:
Pyydyksiin on jatkossa merkittävä kalastajan nimi ja yhteystiedot.
Asetuksen mukaan nimi ja puhelinnumero tai postiosoite on merkittävä
pyydyksen uloimman kohon tai lippusalon yhteyteen. Lisäksi on käytettävä
kalastusoikeuden osoittavaa merkkiä missä sellaiset ovat käytössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti